16.10.12 Ompeluseurat

Ompeluseurat eivät pettäneet tälläkään kertaa. Taas nähtiin, että ”pelkkä” yhdessäolo mukavan tekemisen ääressä saa martat kokoon. Ja kaikenlaista tekemistä sitä olikin.

Klipsityöt kiinnostavat edelleen ja uusia ideoita löytyy. "Perinteinen" klipsirannekekin on saanut juhla-asun.

 Juhla-asuun se pukeutui Leakin ja kasseissa löytyy.

Klipsit saavat uuden elämän toinen toistaan upeammissa laukuissa.

 Sotkuinenkin vyyhti selviytyy keräksi taitavissa käsissä.

Kyllä niitä sukkia ON monen kokoista.

13.10.12 Vanhainkodin valtaus

Martta-iltojen lisäksihän martat ovat monessa mukana. Usein tapahtumiin, kahvituksiin osallistuu pari, kolme, muutama tai kuusi, kahdeksan… marttaa. Jämsän vanhainkodin valtaukseen lauantaina osallistui yksitoista marttaa. Martat toivat tempaukseen kahvit ja lettivehnäsen. Ja kyllä se makoinen pulla suun vehnäselle vetikin. 

Senioritanssijoiden esitys ja musiikki saivat vanhainkodin asukkaiden jalat vipattamaan tahdissa, osallistumaan pääsi tuolijumpankin muodossa. Kuoro kiersi kylissä laulamassa, samoin kaverikoirat ja kaverikissa kulkivat esittäytymässä asukkaille. 

Fredi osasi olla kaikkien kaveri (toisen kaverikoiran kanssa ei tarvitsekaan kaveerata). Moni käsi rapsutti ja sai hyvän mielen.

Ulos piti jalkautua, jos halusi nähdä pihassa aasin ja ponin. Halukkaille oli järjestetty mahdollisuus hemmotteluhetkeen. 

Jos oli valtaustempaus mieluinen vanhainkodin asukkaille, vaikutti se olevan mieluinen myös järjestäjäpuolelle. 

2.10.12 Salaatti-ilta

Joka vuosi salaatti-ilta kokoaa innokkaita maistelijoita yhteen herkkujen ääreen. Niin tänäkin syksynä. Jälleen voisi laulaa ”herkkua on siinä monenlaista”. 

Salaattien seuraksi oli pöytään tuotu sämpylöitä, syksyn säilönnän tuotteita. Suppilovahverot olivat päässeet sekä sämpylöihin, että hillokkeeseen. Ajatuksena on ollut, että ruokavinkit (ne kaikista maukkaimmat ja herkullisimmat) saisivat blogissamme oman nurkan. Ajatuksen toteutumisajankohta tosin on vielä harkinnassa.

Martta-maja oli syyskuun aikana saanut uuden ilmeen. Betonilattia oli saanut muovimaton, seinät uuden maalipinnan. Pienellä viihtyisyys ja siivouksen helpottuminen oli saatu aikaan. Uusi ja toimiva keittiönurkkaus sai esittäytyä ensi kerran suurelle yleisölle ja hyvinhän tuo käyttäytyi.

18.9.12 Tutustuminen lelumuseoon

Tuttuun paikkaan, Jämsän ABC:lle, kokoontui reilu parikymmentä marttaa, valmiina lähtemään kimppakyydillä uuteen tutustumiskohteeseen. Tällä kertaa matka suuntautui Alhojärvelle Virikekeskus Helminauhaan ja Lelumuseoon, joka oli myös lähiruokapäivän viettopaikka.

Ja kyllä viiden euron pääsylipulle sai katetta. Paikka on kauniiksi laitettu ja näkemistä riitti. Mutta väkisin tuli mieleen se työ, mikä on pölyjen pyyhkimisessä. 

Vastaanotto oli lämmin. Rouva esitteli kaikki huoneet ja niissä olevat tavarat. Herra keitti maistuvat kahvit. Jälleen kerran kotiin lähti tyytyväinen marttajoukko. Tätäkin käyntikohdetta voi suositella.

4.9.12 Sieni-ilta Pokurassa

Marttojen sieniretket eri maakunnissa ovat jo klassikkoja. Retket keräävät mukaansa niin aloittelijoita kuin kokeneempia sienten ystäviä. Sienien ystävät haluavat oppia sienimetsän salaisuudet sekä saada varmuutta keräilyyn.

Jämsän martat eivät tänä vuonna jalkautuneet metsään retkelle, vaan sienitietoutta annettiin Pokurassa. Vieraaksi oli saatu Jyvässeudun sieniseuran puheenjohtaja ja keruutuotetarkastaja Jouko Laaksamo. Kaikille avoimeen tilaisuuteen saapui kolmisen kymmentä asiasta kiinnostunutta.

Kiinnostuksen lisääntyminen olisi enemmän kuin suotavaa, sillä metsiemme sienistä kerätään vain noin 3 prosenttia. Poimitun tilalle nousee uusi sieni päivässä tai kahdessa, joten sienestämällä ei luontoa kuluteta loppuun. Suomen luonto suo antimiaan runsaasti, kun vain osaisimme ja myös viitsisimme hyödyntää sitä.

25.8.12 Lähiruokapäivä

Martat ovat todella monessa mukana. Jämsän perinneruoka Liponen oli tarjolla Alhojärven koululla 25.8.12 lähiruokapäivänä marttojen toimesta.

Tässä nyt kaikille kokeiltavaksi liposen reseptit:

Jaakko Kolmosen kirjan mukaan

400 g             porsaan lapaa

1 ½ l              vettä

                      pala lanttua n. ½ lanttua

1 dl                kaurahiutaleita

1 tl                 suolaa

1.                                      keitä lihapalaa 40 min.

2.                                      nosta liha jäähtymään ja pieni suupaloiksi

3.                                      vuole lantusta ohuita lastuja, liposia,

pane lastut ja ryynit keittoon ja keitä keitto kypsäksi

Liponen Marttojen lähiruokatilaisuudessa:

400 g             porsaan lapasuikaleita

    ½              lanttua (leikataan tai tehdään viipalointiterällä lastuiksi)

  1 dl              kauraryynejä

1- 2 tl            suolaa ja hiven maustepippuria

1 ½ l              vettä

1. Ruskista lihasuikaleet uunissa (tai miksikä ei padassa hellalla)

2. Jos käytät uunia, laita eri astiassa lanttusuikaleet uuniin kypsymään.  Käytä vähän öljyä ja ripaus suolaa liposten päälle (Hellalla kattilassa ilman vettä onnistuu myös vähän rypsiöljyä kattilan pohjalle)

3. Kauraryynit on myös hyvä ennen keittoon lisäämistä kypsentää vedessä. (Kaurahiutaleita ei tarvitse esikypsentää ne voi lisätä keittovaiheessa)

Se haitta tässä on että likaantuu astioita, mutta maku on taatusti parempi.

Yhdistä kaikki aineet kattilaan ja anna Liposen lopullisesti kypsyä ja maustua.

Jos miellyt Liposeen, sitä voi tehdä parin kerran satsin maku vain paranee.

Kiitos Irja Heinäkengälle ja Jämsän Martoille

23.8.12 Puutarhareki

Syksyn Martta-illat polkaistiin käyntiin Haaviston retkellä. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Ihmeellisiä olivat Railin kukkaset ja ihastuttavia. 

Ihmetystä ja ihastusta saivat pensasmustikat, joista täytyi haukata kahdesti, että mahtui suuhun. 

Vaikka moni martta on itsekin varsinainen viherpeukalo, oli Raililla monta niksiä ja kikkaa, joita ei kaikilla varmasti ole tiedossa.  Alppiruusujen jakaminen pistokkaista herätti kiinnostusta. Onko ihan totta, että oksa juurtuu lasipurkin suojassa. Tähän Railin vastakysymys: ”En kai minä muuten niitä siellä pitäisi” herätti hersyvät naurut. 

Moneen kysymykseen Raili sai vastata ja aina vastaus tuli mukavalla huumorilla höystettynä. Mutta silti lähtiessä jäi mieleen epäilys, Raililla on pakko olla jokin erityinen kasvivoima. Vaikka noudattaisi kaikkia vinkkejä ja tekisi uutterasti töitä, tuskin saisi vuosikymmenissäkään tuollaista puutarhaa kasvamaan.

Suo omassa puutarhassa ei olisi hassumpi. Lakat ja karpalot portailta poimien.

Lämpimin mielin ja täytekakun kermoja suupielistä pyyhkien kiitämme isäntäväkeä.