12.2.13 Hammashuoltoa

Hampaiden ja suun terveydenhoitoillassa saimme hyvän tietopaketin SHG Pirjo Mäkijouppilalta. Pirjo kertoi faktoja sanoin, kuvin ja monenlaisin hammashoitovälinein. Kiinnostuneina kuuntelimme Pirjon positiivista esitelmää ja moniin kysymyksiin saatiin vastaukset.

"Huonosti pestyjen hampaiden pinnalle kasvaa bakteeripeite, joka pikkuhiljaa kovettuu hammaskiveksi. Nämä yhdessä tulehduttavat ikenen ja vähitellen kiinnityskudoksen hampaan ympäriltä alkavat tuhoutua. Hampaat alkavat heilua ja tipahtavat ”pois”. Liki kaksi kolmesta aikuisesta sairastaa paradoniittia eli kiinnityskudostuhoa. Hampaiden poiston syy ei aina ole reikiintyminen.

Usein tapahtuva ruokailu ja napostelu saavat aikaan ½ tunnin happohyökkäyksen, jolloin hampaat alkavat reikiintyä. Sylki ei välillä ehdi korjata jo alkavia vaurioita. Jos hampaissa todetaan useita paikattavia reikiä vuosittain, on mietittävä mistä se johtuu. Hampaat eivät kestä kuin 4-6 ruokailukertaa vuorokaudessa. Siihen kuuluvat jo napostelut, happamet mehut, limsat yms.  Muista säännölliset ruokailuajat, Ksylitoli tuotteet ruokailun jälkeen ja janojuomaksi aina vesi.

Jos suussasi esiintyy kuivuutta, vältä sokeripitoisia tuotteita, huolehdi säännöllisistä ruokailuajoista, syö pureskelua vaativia ruokia, katso että kehosi saa tarpeeksi nestettä, vettä. Käytä ksylitolituotteita, tarvittaessa kysy lisäfluorista hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä.

Huolehdi suun kostutuksesta. Jos tavallinen hammastahna kirveltää kieltä ja limakalvoja, vaihda herkille limakalvoille tarkoitettuihin hammastahnoihin, joita saa apteekeista.  Usein tapahtuva pursuttelu haalealla kamomillateellä rauhoittaa kirveleviä limakalvoja.

Puhdista hampaat kaksi kertaa päivässä. Aloita ensin hammasvälien puhdistuksella; hammaslanka, kolmiomallinen tikku tai pieni väliharja (useita kokoja olemassa). Harjaa sähköharjalla tai pienellä pehmeällä hammasharjalla ja fluoritahnalla, vähintään kaksi minuuttia kerrallaan. Katso, että harja kulkee ienrajoissa. Harjaa aina ensimmäiseksi ne kohdat, jotka ovat hankalat.

Proteesi puhdistetaan juoksevalla vedellä ja saippualla. Kerran viikossa tapahtuva desinfektio yön yli. Anna limakalvojen levätä yön ajan. Säilytä proteesit puhtaana ja kuivana, ei vesilasissa.

MUISTA!

Säännölliset ruokailuajat, janojuomaksi VESI.

Puhdista hampaat kaksi kertaa päivässä: hammasvälit, sähkö- tai kasiharja ja fluoritahna.

Käytä suuta kosteuttavia aineita suun kuivumiseen.

Käy säännöllisesti hammaslääkärin tai suuhygienistin tarkastuksissa.

Huonosti hoidetut hampaat vaikuttavat koko elimistöön."

29.1.13 Perinnekäsityöt

”Marttoja on kaikenikäisiä, -kokoisia ja -näköisiä. Marttoja yhdistää tekemisen meininki. Yhdessäoloa, tekemisen riemua ja iloa.” 

Näillä sanoillahan martat itseään mainostaa. Eikä turhaan. Martta-majalle kokoontui 34 marttaa ja juuri tuota riemua ja iloa yhdessäolossa oli.

34 martan joukossa oli jo viisi vuosikymmentä marttailua harrastaneita ja ensimmäistä kertaa marttailtaan osallistuvia. Me kaikki luontevasti yhdessä.

Martaksi tulevan ei tarvitse sopia tiettyyn muottiin. Esittelykierros osoitti, että mukaan mahtuu monen eri taidon osaajaa, monesta eri asiasta kiinnostunutta, monta uutta oppimaan tullutta. Usein on ollut ystävä, joka on saanut houkuteltua mukaan. Ja niin se sana kiertää.

Marttailussa on ehkä vain yksi vika; siihen voi jäädä koukkuun. Kuten monelle on käynyt. Mutta ei se ole paha riippuvuus. Jos on valmis ottamaan riskin, että marttailu vie pikkusormen, kannattaa lähteä marttailtaan. Jos taas on valmis antamaan pikkusormen lisäksi koko käden, kannatta osallistua myös maanantai- aamuna kokoontuvaan askartelu/käsityöryhmään, puuhapajaan (on muuten oiva nimi). Martat muuten lupasivat, että he saavat jokaisen peukalon siirtymään keskeltä kämmentä oikealle paikalleen.

Perinnekäsityöillassa oli ihailtavana eri työtavoin valmistettuja käyttö- ja koristekäsitöitä, aina 1930-luvulta lähtien.

Etu-, risti-, varsi-, laaka-, side-, ketju-, pykäpistot näkyivät paikalle tuoduista töistä. Esillä oli valkokirjontaliinoja, käspaikkoja, huoneentaulu, peittokirjontaa, revinnäistöitä, kangaspuissa kudottua karjalaista punapoimintaa, munkinvyötä ja pohjalaista kilpikangasta.

 Lahja Valkeamäen äidin kirjontatöitä 1930-40 luvulta. Käspaikassa pistoina on käytetty tyttöä kuvaavassa työssä, ketju- sekä varsipistoja  ja kukka-aiheisessa käspaikassa on etu- ja varsipistojen lisäksi myös side- ja pykäpistoja.

Lahja Valkeamäen äidin kirjailema huoneentaulu 1930-40 luvulta, kirjonta on tehty ketju-, laaka- ja varsipistoilla.

Jämsän perinnesukkia saimme myös tutkia, sen konttineuletta.

Tuuterin kansallispuvun rekkokirjonta ja hihalaput olivat juuri alkuvaiheessa ja tämä johdattikin meidät perinteisiin tekstiilikäsitöihin.

Kansallispuvuissa käytettyjä pirtanauhoja. 

Kansallispukuihimmehan, jotka ovat 1700–1800 luvulta museaalisten löytöjen mukaan valmistettuja, on sisältynyt kaikkia näitä edellä mainittuja työtapoja ja paljon laajemminkin. Kansallispukujen esiliinojen ja paitojen kirjonnoissa, revinnäisissä, neulepitseissä, nyplätyissä osissa (esiliinan pitsit ja tykkimyssyt) säilyykin monipuolisesti perinnettämme. On paljon perinnenauhoja, jotka kuuluvat kansallispukuihimme, pirtanauhat ja iskuhapsu niistä yleisimpiä. Viitelöityjä ja ristikkonauhoja käytettiin sukkanauhoina. Kansanomaisesti nauhojen jaottelusta tulee pitkä lista, on kuteettomat (esim. punokset, letitykset) ja kuteelliset nauhat (näissä on loimi- ja kudelangat).

Muinaispukujen tallenteita on 1100-luvulta olevia lautanauhoja, näitäkin on jokaisen mahdollista opetella. Peittokirjontaa on tallennettu 1800- luvulta Lempäälässä, siellä edelleen tehdään seinävaatteita perinteisin tavoin.

Erilaisia lautanauhoja, joita käytettiin mm. kansallispukujen sukkanauhoina ja muinaispukujen sidonta ja koristenauhoina

Fransu-solmuilla valmistettu kaitaliina: Lahja Valkeamäki 1990 luvulta oleva työväenopiston kurssityö.

Lahja Valkeamäen etupistokirjontaa tyynyliinasta, työ on 6 lk:n kansakoulutyö, v.1958

Karjalaista punapoimintaa Anitta Hakolan työssä 1990 luvulta. 

Perinnekäsitöitä, revinnäisten lisäksi ovat pohjaompelu, käpypitsit ja nypläys, näistä ei ollut mallitöitä.

Linkki vinkki perinteeseen

fransun tekovaiheet, fransusolmut

www.kaspaikka.fi

16.1.13 Kustaankodossa avattiin vuosi 2013

Marttavuoden aloittaminen Kustaankodossa, Jämsän seurakunnan kokoontumistilassa Jämsän keskustassa, on aivan selvästi lunastanut paikkansa. 35 marttaa oli mukana vuoden ensimmäisessä tapaamisessa ja luomassa lämminhenkisen yhteisen hetken.  

Jämsän seurakunnan aluekappalainen Johanna Luomanen piti kauniin puheen menneen sunnuntain Raamatun tekstistä. Tekstit käsittelivät kastetta ja sen merkitystä kristityn elämässä. Johannalla oli mukanaan kastemekko, joka oli ollut hänen isänsä kastemekkona. Perinnekäsityöt ovat muuten seuraavan marttaillan ohjelmassa.

Välillä laulettiin ja täytekakkukahvit kruunasi kahvihetken. Mukaan marttoihin saimme toivottaa tervetulleiksi kaksi uutta marttaa. 

Tuleva vuosi tuo mukanaan taas monta mukavaa hetkeä. Koetaan ne yhdessä.

12.12.12 Pikkujoulut

12.12.12 pienet, pienet joulut ne Jouluun johdattaa. Marttojen 

pikkujoulut vietettiin Ruotsulan Hovissa nauttien runsaasta 

jouluateriasta, hyvästä joulumielestä ja iloisesta tunnelmasta. 

Osallistujia oli 32.

Tasainen puheensorina kuului, tuntui siltä että kaikilla oli mukavaa, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Täytekakkukahvit kun vielä nautittiin jälkiruoaksi, melkein ähkyhän siitä seurasi. 

Joulupukki saapui paikalle, kun oli kilttiä marttoja paljon koolla. Martta-kuorokin lauloi jälleen. Esitettiin,  jos vaikka Syksyn säveleen kuoro lähtisi esiintymään tai sitten kolmosen uutiskevennykseen…

10.12.12 Avoimet ovet ja myyjäiset

10.12.12. täytti Martta-majan iloinen sutina jo aamusta. Martathan ne siellä laittoivat myyjäisiä kuntoon. Ja ennen kun ovet saatiin auki, kävivät jo ensimmäiset kiinnostuneet kolkuttelemassa.  Kahdeksisen kymmentä kävijää päivän mittaan takasi koko avoimien ovien ajaksi lämpimän tunnelman. Joulun tunnelmaa ja lahjaideoita moni varmasti ovien takaa hakikin ja löysi. 

27.11.12 Terveysluento

Jämsän Martat pääsivät yhdessä Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen Jämsän paikallisosaston ja Jämsän Seudun Sydänyhdistyksen kanssa järjestämään terveysiltaa Jämsän Osuuspankin kokoustilaan. Puhujaksi oli saatu paikallinen lääkärikuuluisuus Arto Vesala ja aiheena oli mikä raihnastuttaa. Niinpä, siinäpä on ollut ikuisuuskysymys ihmiskunnalla, miten välttää tämä HRO.  

Aikaisemmin on puhuttu vanhuudenheikkoudesta, joka on nykyisin saanut nimekseen hauraus-raihnaus-oireyhtymä. Miten siis välttää uupumus, tahaton laihtuminen, fyysisen aktiivisuuden lasku, hitaus ja heikkous. Tähän pitää puuttua ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä jo keski-iässä. Koko elämän elämäntavoilla on merkitys. Hoitona puolestaan voidaan käyttää mm. liikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua, proteiinivajauksen korjaamista. 

Martat ovat ainakin osaltaan tehneet ehkäisevää työtä. Terveelliset elämäntavat, ruokailutottumukset sekä henkinen vireys ovat osa marttailua.

Puheenvuoron illassa sai myös Jämsän apteekkari ja aiheen oli tulevaisuuden arkipäivä. Sähköiset reseptit. Suurimpina etuina ovat reseptin säilyminen turvassa, lääkitystietojen ja lääkehoidon parempi hallinta ja sitä kautta potilasturvallisuuden merkittävä parantuminen. Paperiversiot tulevat pikkuhiljaa hukkumaan. Sähköiset laskut ovat jo varsin yleisiä ja pikkuhiljaa E-muotoja alkaa tulemaan moneen elämämme osaan. Tähän on totuttava. E-muoto päiväkirjasta tämä blogikin on.

13.11.12 Jouluinen askarteluilta

On vilinää vilskettä, helinää helskettä… Tonttua syntyy siellä, tonttua syntyy tuolla. 

Jouluinen askarteluhetki sai osallistujat hyvälle mielelle ja valmista syntyi. Oppia monenmoisista tonttumalleista oli saatavilla ja tarjontaa on nähtävillä ja ostettavina jouluiloksi Martta-majan avoimilla ovilla.

Tuli sekin nähtyä ja koettua, kun keppi koki uuden tulemisen, tonttuna.

Joten tapaamisiin maanantaina 10.12. klo 12–18.