9.3.2013 klo 10.00 – 14.15 ”Tehdään ruokaa yhdessä”

Ravitsemusterapeutti Heli Koivistolla ja Partalankosken kyläyhdistyksen jäsenillä on parin vuoden takaa hyvät kokemukset yhteisestä kokkaamisesta Jämsän marttojen kanssa. Silloin teimme jouluisia ruokia. Nyt halusimme martta-sisar Sinikan kanssa kiinnittää huomiota poikkeavaan maustamiseen mm. jauhelihapihveihin ja -palleroihin, helppoja leipomisia eli rieskoja, pari salaattia ja äitienpäiväkakun ideaksi lasikulhoon asetellut kakkuaineet.

Jauhelihapihvit maustoimme maustepippurilla, kanelilla ja paprikalla.

Slovenialaiset lihapallerot syntyivät

700 g       jauhelihaa (400 g possua ja 300 g nautaa)

                (voi olla rasvaistakin)

      4                  isohkoa valkosipulin kynttä

      1                            isohko sipuli (pilkotaan hienon hienoksi)

5 – 7        hyppysellistä merisuolaa

      5                            kuivattua öljyyn säilöttyä tomaattia

3 – 5        mietoa pepperonia hienoksi pilkottuna

3              kukkuraa rkl hienonnettua persiljaa

      10                        basilikan lehteä hienonn. tuore tai pakaste

1 tl           silputtua rosmariinia

5              hyppysellistä mustapippuria

50 g         chevre- tai fetajuustoa  (muusaa haarukalla)

Kaisa 6 v muotoili pikkukätösillään nopeasti pellillisen sukkuloita.

Jauhelihapohjaisia palleroita ja pihvejä höystämään tehtiin punajuuripestoa.

Tapasjuuresten kera oli herkullinen valkosipulikastike.

Halloumisalaatti oli mukana erikoisen juuston vuoksi.

Pastaruuat eri muodoissaan ovat kovasti muodikkaita, niinpä toiseksi salaatiksi valitsimme lohi-pastasalaatin.

Aino ja Sara urakoivat 6 pellillistä peruna- ja porkkanarieskasia, joille levitteeksi pyöräytettiin tuorejuustosta ja yrteistä mainio levite. Jopa ne maistuivatkin hyviltä, tuoreena.  

Syksyllä on monesti suurella innolla valmistettu erilaisia hilloja, joiden käyttöön sopii mm lasikulhoon kääretorttupohjista, rahka-kermavaahdosta ja hilloista koottava kuppikakku eli Trifle.

Meitä oli koossa 19 toinen toistaan taitavampaa tyttöä ja äitiä. Äitejä joiden silmät valvoivat tarkkaan meidän mummojenkin (joiden piti olla ohjaajia) toimet. Suunnitelmamme onnistuivat yli odotusten. Tulosta syntyi nopeasti, parissa tunnissa kaikki oli valmista.

Anneli kävi ikuistamassa tuotoksemme. Eikös vaan näytä houkuttelevalta. Ja se maku!

Talvipäivä ei voi aurinkoisempi olla, eikä onnistuneempikaan.

mukana olleena martta-sisar Marjatta

26.2.13 Vuosikokous

Jämsän Martat ry:n sääntömääräinen vuosikokous vietettiin 26.2.13. Mukavasti myös nämä järjestöasiat marttoja kiinnostivat.

Hallitus pysyi entisellään ja iloksemme Lea suostui luotsaamaan meitä vielä ainakin seuraavat kaksi vuotta. Viime vuoden toimintakertomukseen ja tämän vuoden toimintasuunnitelmaan voit tutustua lähemmin Marttamajan Marttailua kansiosta.

20.2.13 Talviretki Jyväskylään

Talvinen retki oli Jyväskylään onnistunut kaikin puolin. Kiitosta tuli osallistujilta . Aurinko paistoi koko päivän upeasti. Viherlandiassa kierrettiin ensin tehden ostoksia. Iloksemme siellä olikin remontin takia alennusmyynti. Ruokailun jälkeen jäi aikaa, ennen kirkkoon menoa, ja niin kuljettaja kekkasi, että käydään hakemassa suklaata Pandalta. Suut makeaksi. Kuokkalan kirkko oli seuraava kohde. Oli kyllä mykistävä nähtävyys. Ei päältäpäin uskoisi, mikä kauneus kätkeytyy sisälle. Kirkko on Kide nimeltään ja aiheeltaan Elämän leivän kirkko. Alttaritaideteos, Jeesus sanoo:" Minä olen elämän leipä". Akustiikkakin tuli testattua, kun lauloimme Maa on niin kaunis sekakuorona. Kyllä soi kauniisti. 

                                                                  Seurakuntasali

                                                           Alttari kuvattuna urkuparvelta

Kuvakudosnäyttely oli seuraava kohde Keski- Suomen museolla, kauniita töitä oli näytillä paljon. Kotiinlähtökahvit kävimme juomassa Caffetellassa.

16.2.13 Sydäntalvipäivä Koskentien palvelutalossa

SPR vietti 16.2. valtakunnallista Sydäntalvipäivää. Silloin eri paikkakunnilla viettiin valmiusharjoituksia, liittyen talvimyrskystä selviytymiseen tai järjestämällä ystävätapahtumia. Jämsän SPR:n osaston ystävätoiminnan vapaaehtoiset järjesti oman ystävätapahtuman Koskentien palvelutalossa ja olivat kutsuneet yhteistyökumppanikseen Jämsän Martat. Ohjelmassa oli haitarinsoittoa, laulua sekä runonlausuntaa. Tapahtuma alkoi klo 13.30 ja vieraat Peltotien sekä Säterintien palvelutaloista saivat kydin takaisin puoli neljä. Paikalla oli noin 40 osallistujaa ja tasainen puheensorina täytti salin. Ohjelman lomassa nautittiin marttojen keittämät kahvit lettivehnäsen kanssa. ”Ja kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana” ja olinhan minä, totesi Anneli. Jälleen kerran SPR:n ja marttojen yhteistyö tuotti mukavan hetken kaikille paikalla olleille.

12.2.13 Hammashuoltoa

Hampaiden ja suun terveydenhoitoillassa saimme hyvän tietopaketin SHG Pirjo Mäkijouppilalta. Pirjo kertoi faktoja sanoin, kuvin ja monenlaisin hammashoitovälinein. Kiinnostuneina kuuntelimme Pirjon positiivista esitelmää ja moniin kysymyksiin saatiin vastaukset.

"Huonosti pestyjen hampaiden pinnalle kasvaa bakteeripeite, joka pikkuhiljaa kovettuu hammaskiveksi. Nämä yhdessä tulehduttavat ikenen ja vähitellen kiinnityskudoksen hampaan ympäriltä alkavat tuhoutua. Hampaat alkavat heilua ja tipahtavat ”pois”. Liki kaksi kolmesta aikuisesta sairastaa paradoniittia eli kiinnityskudostuhoa. Hampaiden poiston syy ei aina ole reikiintyminen.

Usein tapahtuva ruokailu ja napostelu saavat aikaan ½ tunnin happohyökkäyksen, jolloin hampaat alkavat reikiintyä. Sylki ei välillä ehdi korjata jo alkavia vaurioita. Jos hampaissa todetaan useita paikattavia reikiä vuosittain, on mietittävä mistä se johtuu. Hampaat eivät kestä kuin 4-6 ruokailukertaa vuorokaudessa. Siihen kuuluvat jo napostelut, happamet mehut, limsat yms.  Muista säännölliset ruokailuajat, Ksylitoli tuotteet ruokailun jälkeen ja janojuomaksi aina vesi.

Jos suussasi esiintyy kuivuutta, vältä sokeripitoisia tuotteita, huolehdi säännöllisistä ruokailuajoista, syö pureskelua vaativia ruokia, katso että kehosi saa tarpeeksi nestettä, vettä. Käytä ksylitolituotteita, tarvittaessa kysy lisäfluorista hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä.

Huolehdi suun kostutuksesta. Jos tavallinen hammastahna kirveltää kieltä ja limakalvoja, vaihda herkille limakalvoille tarkoitettuihin hammastahnoihin, joita saa apteekeista.  Usein tapahtuva pursuttelu haalealla kamomillateellä rauhoittaa kirveleviä limakalvoja.

Puhdista hampaat kaksi kertaa päivässä. Aloita ensin hammasvälien puhdistuksella; hammaslanka, kolmiomallinen tikku tai pieni väliharja (useita kokoja olemassa). Harjaa sähköharjalla tai pienellä pehmeällä hammasharjalla ja fluoritahnalla, vähintään kaksi minuuttia kerrallaan. Katso, että harja kulkee ienrajoissa. Harjaa aina ensimmäiseksi ne kohdat, jotka ovat hankalat.

Proteesi puhdistetaan juoksevalla vedellä ja saippualla. Kerran viikossa tapahtuva desinfektio yön yli. Anna limakalvojen levätä yön ajan. Säilytä proteesit puhtaana ja kuivana, ei vesilasissa.

MUISTA!

Säännölliset ruokailuajat, janojuomaksi VESI.

Puhdista hampaat kaksi kertaa päivässä: hammasvälit, sähkö- tai kasiharja ja fluoritahna.

Käytä suuta kosteuttavia aineita suun kuivumiseen.

Käy säännöllisesti hammaslääkärin tai suuhygienistin tarkastuksissa.

Huonosti hoidetut hampaat vaikuttavat koko elimistöön."

29.1.13 Perinnekäsityöt

”Marttoja on kaikenikäisiä, -kokoisia ja -näköisiä. Marttoja yhdistää tekemisen meininki. Yhdessäoloa, tekemisen riemua ja iloa.” 

Näillä sanoillahan martat itseään mainostaa. Eikä turhaan. Martta-majalle kokoontui 34 marttaa ja juuri tuota riemua ja iloa yhdessäolossa oli.

34 martan joukossa oli jo viisi vuosikymmentä marttailua harrastaneita ja ensimmäistä kertaa marttailtaan osallistuvia. Me kaikki luontevasti yhdessä.

Martaksi tulevan ei tarvitse sopia tiettyyn muottiin. Esittelykierros osoitti, että mukaan mahtuu monen eri taidon osaajaa, monesta eri asiasta kiinnostunutta, monta uutta oppimaan tullutta. Usein on ollut ystävä, joka on saanut houkuteltua mukaan. Ja niin se sana kiertää.

Marttailussa on ehkä vain yksi vika; siihen voi jäädä koukkuun. Kuten monelle on käynyt. Mutta ei se ole paha riippuvuus. Jos on valmis ottamaan riskin, että marttailu vie pikkusormen, kannattaa lähteä marttailtaan. Jos taas on valmis antamaan pikkusormen lisäksi koko käden, kannatta osallistua myös maanantai- aamuna kokoontuvaan askartelu/käsityöryhmään, puuhapajaan (on muuten oiva nimi). Martat muuten lupasivat, että he saavat jokaisen peukalon siirtymään keskeltä kämmentä oikealle paikalleen.

Perinnekäsityöillassa oli ihailtavana eri työtavoin valmistettuja käyttö- ja koristekäsitöitä, aina 1930-luvulta lähtien.

Etu-, risti-, varsi-, laaka-, side-, ketju-, pykäpistot näkyivät paikalle tuoduista töistä. Esillä oli valkokirjontaliinoja, käspaikkoja, huoneentaulu, peittokirjontaa, revinnäistöitä, kangaspuissa kudottua karjalaista punapoimintaa, munkinvyötä ja pohjalaista kilpikangasta.

 Lahja Valkeamäen äidin kirjontatöitä 1930-40 luvulta. Käspaikassa pistoina on käytetty tyttöä kuvaavassa työssä, ketju- sekä varsipistoja  ja kukka-aiheisessa käspaikassa on etu- ja varsipistojen lisäksi myös side- ja pykäpistoja.

Lahja Valkeamäen äidin kirjailema huoneentaulu 1930-40 luvulta, kirjonta on tehty ketju-, laaka- ja varsipistoilla.

Jämsän perinnesukkia saimme myös tutkia, sen konttineuletta.

Tuuterin kansallispuvun rekkokirjonta ja hihalaput olivat juuri alkuvaiheessa ja tämä johdattikin meidät perinteisiin tekstiilikäsitöihin.

Kansallispuvuissa käytettyjä pirtanauhoja. 

Kansallispukuihimmehan, jotka ovat 1700–1800 luvulta museaalisten löytöjen mukaan valmistettuja, on sisältynyt kaikkia näitä edellä mainittuja työtapoja ja paljon laajemminkin. Kansallispukujen esiliinojen ja paitojen kirjonnoissa, revinnäisissä, neulepitseissä, nyplätyissä osissa (esiliinan pitsit ja tykkimyssyt) säilyykin monipuolisesti perinnettämme. On paljon perinnenauhoja, jotka kuuluvat kansallispukuihimme, pirtanauhat ja iskuhapsu niistä yleisimpiä. Viitelöityjä ja ristikkonauhoja käytettiin sukkanauhoina. Kansanomaisesti nauhojen jaottelusta tulee pitkä lista, on kuteettomat (esim. punokset, letitykset) ja kuteelliset nauhat (näissä on loimi- ja kudelangat).

Muinaispukujen tallenteita on 1100-luvulta olevia lautanauhoja, näitäkin on jokaisen mahdollista opetella. Peittokirjontaa on tallennettu 1800- luvulta Lempäälässä, siellä edelleen tehdään seinävaatteita perinteisin tavoin.

Erilaisia lautanauhoja, joita käytettiin mm. kansallispukujen sukkanauhoina ja muinaispukujen sidonta ja koristenauhoina

Fransu-solmuilla valmistettu kaitaliina: Lahja Valkeamäki 1990 luvulta oleva työväenopiston kurssityö.

Lahja Valkeamäen etupistokirjontaa tyynyliinasta, työ on 6 lk:n kansakoulutyö, v.1958

Karjalaista punapoimintaa Anitta Hakolan työssä 1990 luvulta. 

Perinnekäsitöitä, revinnäisten lisäksi ovat pohjaompelu, käpypitsit ja nypläys, näistä ei ollut mallitöitä.

Linkki vinkki perinteeseen

fransun tekovaiheet, fransusolmut

www.kaspaikka.fi

16.1.13 Kustaankodossa avattiin vuosi 2013

Marttavuoden aloittaminen Kustaankodossa, Jämsän seurakunnan kokoontumistilassa Jämsän keskustassa, on aivan selvästi lunastanut paikkansa. 35 marttaa oli mukana vuoden ensimmäisessä tapaamisessa ja luomassa lämminhenkisen yhteisen hetken.  

Jämsän seurakunnan aluekappalainen Johanna Luomanen piti kauniin puheen menneen sunnuntain Raamatun tekstistä. Tekstit käsittelivät kastetta ja sen merkitystä kristityn elämässä. Johannalla oli mukanaan kastemekko, joka oli ollut hänen isänsä kastemekkona. Perinnekäsityöt ovat muuten seuraavan marttaillan ohjelmassa.

Välillä laulettiin ja täytekakkukahvit kruunasi kahvihetken. Mukaan marttoihin saimme toivottaa tervetulleiksi kaksi uutta marttaa. 

Tuleva vuosi tuo mukanaan taas monta mukavaa hetkeä. Koetaan ne yhdessä.