lauantai 30. heinäkuuta 2016

Jämsän Martat kesäretkellä

Jämsän Marttojen kesäretki 28-29.06.2016 suuntautui Kainuun seudulle.  Matkaan lähdettiin 42 hengen vahvuudella. Anneli Aleksandroff  oli suunnitellut retken, toimien myös sen johtajana.
Tiedettiin kahden päivän retki vaativaksi, mutta ennakkoluulottomia Marttoja  ei huolestuttanut.
Matka kauniin Suomen halki, kauneimpaan kesäaikaan kohti Koillismaata koettiin sekin jo näkemisen arvoiseksi.
Kierto-ajelu Kajaanissa, ja matka-oppaan tietämys kertoi kaupungista ja sen historiasta. Tutustuminen Eino Leino-taloon, Paltaniemen kuva-kirkkoon, ordotoksi-kirkkoon
ja niiden upeisiin maalauksiin, jonka jälkeen tarjosivat paikalliset Martat kahvit Marttala-talossaan.
Iltaruokailu ja yöpyminen olivat Taivalkoskella Saijan lomakartanossa.  
Hyvin nukutun yön ja aamupalan jälkeen siirryttiin melkein naapuriin, kirjailija-professori Kalle Päätalon synnyinkotiin. Tämä lapsuudenkoti Kallioniemi museoineen antaa hyvän kuvan entis-ajan pienviljelijä-metsätyömiesperheen elämästä.  
Tämän jälkeen taisi olla vuorossa retken odotetuin kohde, Kuusamon suurpetokeskus ja Tv:stä tuttu karhumies Sulo Karjalainen. Siellä otti meidät opas mukaansa ja vei tutustumaan karhuihin.
Kun kysyin häneltä Suloa, vastaus oli että valitettavasti hän ei pääse tänään. Sanoin että meillä olisi pieni yllätys hänelle, voisitko soittaa hänelle? Opas soitti ja sai ystävällisen vastauksen, tänään en
voi tulla. Jatkoimme kierrosta joka  alkoi olla päätöksessä kun sanoin oppaalle, olen tehnyt laulun
Sulosta ja karhuista, sopiiko että se lauletaan karhuille ennen kuin erotaan? Silloin opas sanoi että
minäpä vielä yritän soittaa Sulolle. Puhelun päätyttyä hän sanoi että Sulo koettaa ehtiä tulla käymään. Niinpä hetken kuluttua kuului kun jossain käynnistyi mönkijä.  Kuulosti lupaavalta ja lauluryhmä Raija, Elina ja Teija valmistautui laulamaan.   Kauniisti laulettu laulu, nimeltään ”Tarina karhun kolosta” näytti koskettavan karhumies Suloa.
Nautin kahvista  Sulo Karjalaisen seurassa. Kun kysyn onko kotisi tässä lähellä hän vastaa:  ”Tämä on minun kotini.” Kuusamon suurpetokeskus on hänen maallaan ja hän omistaa sen. Mies jonka parhaita ystäviä ovat karhut, puhuu hiljaa,  rauhallisesti kuin punniten sanojaan.
Keskuksen jatkajasta on huoli ja tietenkin taloudesta. Kun esimerkiksi Juuso-karhu, joka on maailman suurin harmaakarhu painaa 483 kiloa. Suurin luonnossa tavattu on alle 400 kiloa.
Juuso voi päivässä syödä lihaa 20 kiloa.
Kaikki kuusi karhuaan hän on syöttänyt tuttipullolla, leikittänyt kuin lasta, nukuttanut vieressä.
Aikataulun vuoksi jouduimme sanomaan jäähyväiset ja kiitokset ainutlaatuiselle luonnon-ystävälle
Sulo Karjalaiselle ja Hänen karhuilleen.


Eero Virtanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti