Ystävänpäivä vietettiin Lukkoilakodissa vanhusten seurana
tarjoillen
lettivehnäskahvit. Pulla maistui kuin silloin ennen, kun itse vielä jaksoi
leipoa.Mukana kuusi reipasta marttaa, SPR:n väkeä sekä
Kaipolan päiväkodin
väki ohjelmineen. Vilahtipa siellä kissoja ja koiriakin
vanhusten iloksi.
Moni asukas sai virkistävän hetken iltapäiväänsä.
Mitään
kauniimpaa ei ole kuin ystävyys.
Se
on sydänten salatulla kielellä puhumista,
näkemistä, kuulemista ja tuntemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti