Tammikuussa vietettiin marttojen Maailman suurinta marttailtaa. Suurella marttaillalla potkaistiin käyntiin Marttojen juhlavuosi. Syytä juhlaan on, onhan tämä Martta järjestön 120 toimintavuosi!
Maailman suurin martta-ilta järjestettiin saman aikaisesti monessa eri marttayhdistyksessä. Näin ollen vaikka emme kaikki olleet samassa paikassa, vietimme marttailtaa yhdessä. Yhteisesti kaikissa yhdistyksissä luettiin tai kuunneltiin Martta järjestön puheenjohtajan juhlapuhe.
Meillä muisteltiin myös Jämsän Marttojen omaa historiaa:
Jämsän Martat ovat tehneet merkittävää työtä jo yli 80 vuosikymmenen ajan. Aikana jolloin televisio ei ollut kodin ”keskipiste”, tiet eivät olleet pikiteitä ja kulkuneuvotkin olivat paljon maanläheisempiä kuin nykyään, marttojen tuoma tieto ja taito oli arvokasta. V.1935 perustetulla Jämsän Marttayhdistyksellä on käden taidot ollut aina merkittävää toimintaa, heti alkuvuosina tehtiin jo marttamekkoja ja huiveja.
Kangaspuilla kutominen on alusta saakka ollut toiminnassa ja on edelleen.
02.12.1969 Martat saivat kauppalanjohtaja Toivo Puron avustuksella käyttöönsä Palomäen kerhotilan.
Niinpä aiemmin marttojen kodeissa olleet kangaspuut saivat pysyvän paikan Marttamajalta. Lahjoituksia marttojen töistä ovat saaneet Aluesairaala raanun, seurakunta Jämsän-ryijyn sekä Kansanopisto täkänän 50v. lahjaksi. Vuosikymmenlahjat ovat monesti olleet kättemme töitä.
Erilaisia teemoja oli jo alkuvuosikymmeninä, mm. opinto-, rakennus-, ravitsemus-, kurssi-, vihannes-, kone-, taito-, kotiseutu-, ympäristö-, luonnonsuojelu- sekä suomalaisen työn vuosi.
15 vuoden ajan Jämsän Martat hoitivat kaupungin kulttuuritoimen järjestämän Ars’Jok’Vars’- kahvion.
Jämsän Martat voivat olla ylpeitä omasta historiastaan, sillä meillä on takana vilkkaita toimintavuosia.
Nykyinen toimintamme on aktiivista ja toivoa sopii että saamme uusia vuosia, vuosikymmeniä yhdistyksemme ahkeran työn ja Martta – aatteen eteenpäin viemiseen nuoremmalle sukupolvelle.
Jämsän Marttojen puheenjohtajat
Saima Konkola 1935 - 1947
Elsa Klemi 1948 – 1971
Eeva Kaislo 1971 – 1975
Bertta Nykänen 1975 – 1978
Kaija Vuorio 1978 – 1981
Eeva Kaislo 1981 – 1984
Liisa Miettinen 1984 – 1987
Sirkka Piilola 1987 – 1991
Anneli Aleksandroff 1991 – 1996
Aino Ottelin 1996 – 2006
Irja Kanninen 2007 – 2008
Lea Virtanen 2009 – 2016
Soile Levaniemi 2017 - 2018
Lea Virtanen 2019-
Kahvin kanssa saimme myös nauttia hieman runoidesta. Eero Virtanen on kirjoittanut useita runoja marttojen toiminnasta ja tässä niistä yksi:
Marttaillaan
Taas reipas joukko ryhdikäs on Martta-vaatteissaan
on kunnioitus perinteisiin aina aatteissaan
Kun sukupolven yli on vain viesti kannettu
ja nuoremmille aina on ne opit annettu
On juhlan aihe vuodet satakaksikymmentä
on toivotettu onnea ja juhlaa lämmintä
Vaikka Martan tielle joskus eteen sattuu kaarteita
vuosiin näihin sisältyy myös muiston aarteita
Niin usein Marttaa tarvittu on monitaitoineen
kun suunnitellaan uusi matto väriraitoineen
Ja maton tyylin perinteissä kun vain pysytään
niin kangaspuiden äärelle taas Marttaa kysytään
On heidän taitoon uskottu ja tullaan luottamaan
on hyvin harvoin pettymystä tultu tuottamaan
Jos rivakkuutta haluat ja myöskin taitoa
niin siihen lähtöön pyydä silloin Marttaa aitoa
Vaan Nyky-Martta tietää sen on ajat muuttuneet
on entisajan laitteet nyt jo kauan puuttuneet
Ken enää tietää miten toimii sepäraattori
nyt kotiin ohjaa meitä usein navikaattori
Vaan aikanaan kun sato meillä puitiin varstoilla
kun rukki pyöri villa tehtiin sille karstoilla
Nyt voi on kaupan hyllyllä, ei enää kirnuta
ja koneet ovat tallissa, ei enää hirnuta
Kun Martat kutoi sukkia sen vuoden vauvoille
sama tehtiin hyvä työ myös varusmiehille
Ei sitä ilman jääneet myöskään veteraanitkaan
niin lämpimästi heitä vielä myöskin muistetaan
Kun puolesta he kerran kävi meidän isänmaan
on vuoromme nyt käydä tänään heitä auttamaan
Myös nuoret Martat tämä aina myöskin muistakaa
on aatteenamme koti uskonto ja isänmaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti